Ja aivan aluksi: muutama pieni tarinaa;
Juha tuli juosten kotiinsa tyttöystävänsä, avovaimon, ehkä tulevan vaimon, Ellan luo hengästyen.
Olen tänään hikoillut töissä kovasti, juossut autoon ja autohallista tänne, sanoi Juha tervehdykseksi Ellalle kun oli ehtinyt sulkea juuria ja juuri ulko-oven.
Haista tuoksunko haarojen välistä villisti?
Ella kyykistyi poikaystävänsä eteen heti eteisessä ja nuuhkii Juhan jalkojen väliä tämän seistessä siinä haarat leveällä.
No, kysyi hän malttamattomana, haisenko?
Haiset, vastasi pontevasti Ella ja jatkoi nuuhkimista.
Odota, anna minunkin haistella itseäni, keskeytti Juha Eilan mieliteon.
Nimittäin ihan mielellään Ella haistelee poikaystävänsä haaroja lähes joka ilta mutta nyt Juha oli pitänyt näitä samoja kireitä farkkuja viikkoja vain sen vuoksi että voisi myös itse haistella itseään.
Hän riisui farkut jättäen itselle vain alushousut.
Ne riisuttaisiin myöhemmin.
Nyt oli aika riisua farkut, nostaa ne nenän eteen ja imeä itseensä niiden voimakkaita tuoksuja.
Tosi voimakkaita hajuja, totesi Juha jatkaen farkkujensa haarojen nuuhkimista Ellan odottaessa kiltisti vuoroaan.
Nyt on kalsarien vuoro, totesi Juha vihdoin ja viimein ja ojensi farkut Ellalle, riisui alushousunsa alkaen nuuhkia äänekkäästi niitä.
Näistä vasta tuoksuja tuleekin, haista sinäkin, sanoi Juha ja antoi housunsa välillä tyttöystävälleen.
Haluatko tätä ennen kuin menen suihkuun, kysyi Juha osoittaen seisovaa elintään?
Nyt heti vaan. totesi siihen Ella.
Haluan imeskellä sitä ensin.
Ja niiden pitää tuoksua silloin muulta kuin saippualta.
Sitten vasta syömään!
Naapurin teini- ikäisen pojan isä lähes asuu paikallisessa ravitsemusliikkeessä, eli pubissa.
Ainakin mies on siellä aina kun minäkin kunnioitan räkälää vierailuillani. Se ei tapahdu kuitenkaan usein, ehkä kerran, pari kuukaudessa, aina kuin janottaa. En ole varsinaisesti ryyppymiehiä, mutta silloin tällöin maistuu tuoppi jos toinenkin.
Toinenkin syy minulla on!
Naapurin nelikymppisen suulas tarinointi kiinnostaa!
Se ukko nimittäin kertoo usein intiimiä asioita perheestään, johon kuuluvat kaunis nuori vaimo sekä poika edellisestä avioliitostaan.
Ja se poika vasta luonnon kaunis onkin!
Nuorukaisen nimi oli Joonas ja josta isäntä oli kovasti ylpeä.
Joonas nukkuu pyjama päällä koska on tottunut lapsesta saakka näin tekemään.
Isännän vaimo hyökkää joka aamu heti Joonaksen makuuhuoneeseen, kuulemma petaamaan, tämän noustua ylös, pisulle, suihkuun ja aamupalalle jonka isännän vaimo on valmiiksi pojalle valmistanut.
Toki muija, joksi mies vaimoaan kutsuu, petaakin mutta ensin hän noukkii käteensä vielä lämpimät Joonaksen pyjamahousut.
Näitä pöksyjä muija sitten tutkii, nuuhkii ja koskettaa.
Jopa niin tarkasti että on huomannut useimpina aamuina jotain kuivunutta niiden etumuksessa.
Niitä hän itse asiassa on hakemassakin.
Tätä kuivunutta kohtaa nainen sitten nuuhkii ja lopuksi kielellään nuolee kuivuneen kohdan märäksi mutta myös puhtaaksi.
Näin ukko sen kertoi.
Me kuuntelijat tiedämme paremmin.
Mies itse hiipii aamuisin Joonaksen makuuhuoneeseen, koskettaa lämpimiä pyjamahousuja, nuuhkii ja etsii kuivunutta poikansa yöllistä siemensyöksyä.
Nuolee spermat kielellään suuhunsa.
Haluaa kerskua asialla mutta ei uskalla tai kehtaa kertoa totuutta vaan väittää muijansa tekevän sitä mistä itse kovasti nauttii.
Että tällaisia naapureita.
Itse asiassa kun naapureitakaan ei voi oikein valita, kuten ei sukulaisiakaan.
Näin tämän söpöliinin onneksi vielä monta kertaa, ja aina niissä kauhtuneissa vanhoissa lantiomallisissa farkuissa. Kalsarit tosin joka kerta erilaiset, nehän vilkuttavat iloisesti katselijoille farkkujen alta.
Poika oli vankkumaton skeittaaja, aina skeittilauta mukana, kavereiden kanssa mutta joskus yksin.
Minä istuin puistonpenkillä eräänä kauniina kesäpäivänä, niitä kauniin lämpöisiä päiviä kun on riittänyt täällä VarsinaisSuomessa, nuorison suosiman skeittipaikan lähistöllä.
Minä en ymmärrä skeittaamisesta mitään, muuta kun sen, että sitä harrastavat lökäpöksypojat kalsarit vilkkuen.
Tämä söpöliini käveli hiljaisella vauhdilla ohitseni, ja minä kiittelin kohtaloani, taas kerran.
Kohtalo oli taas kerran tuonut silmieni iloksi, eteeni tuollaisen herkkujen herkun.
Seurasin katseellani ohimarssia.
Kuvittelin kuinka hänen biljardipallonsa heiluivat löysissä pöksyissä. Hänen pakaransa keinumista en tarvinnut kuvitella, sillä niin ne kauniisti keinuivat silmieni alla hänen ohittaessa minut muina miehenä. Vaikka farkut olivat tosi löysät hänen hyvin muodostuneet pyöreät pakaransa tulivat hyvin esille.
En enää pystynyt vain istumaan penkissä vaan nousin siitä tallustelemaan pojun perään.
Hän ei missään vaiheessa huomannut että häntä seurataan, hän ei edes varmaan nähnyt miestä penkissä. Olin hänelle näkymätön mies, ja sellaisena myös halusin pysyä.
Minä seurasin silmät kovana keinuvia pakaroita ja voin vakuuttaa että silmäni eivät olleet ainoat kovat kropassani.
Sitten alkoi tapahtua.
Olimme metsätiellä ja tämä söpö siirtyi vaivihkaa mutta nopealla liikkeellä tien yli.
Hänellä oli pissahätä ja minä kiittelin kohtaloani toistamiseen puolen tunnin aikana.
Minullakin täytyi olla tai vähintäänkin tulla kusihätä.
Minäkin siirryin pois valtatiestä, mutta mahdollisimman näkymättömänä.
Minä osaan siirtyä paikasta toiseen ilman erityistä melua.
Hän ei edelleenkään huomannut minua tai sitten ei välittänyt, tai mikä parasta, halusi minun seuraavan häntä. Tiedä noista nuorista jatkuvassa kiimassa kun ovat.
Olin ehtinyt juuri ja juuri ajoissa paikalle kun söpö avasi pöksynsä.
Mutta ei sitten avannutkaan!
Vaan?
Hän veti elimensä ulos housunkauluksesta!
Vähän hänen tarvitsi vetää pöksynsä alemmas ja niin tämäkin temppu onnistui.
Kiittelin kohtaloani kolmannenkin kerran kun pojun pyöreän kiinteät pakarat tuli esiin hänen vetäessään farkkunsa yhä alemmas suorittaakseen tyhjennyksen paremmassa asennossa.
Se pakarahalkeama sai minut järjiltäni.
Jotain ääntä järjen menetykseni aiheutti sillä poju kääntyi minua kohti.
Hän heilutti kädessään puolijäykkää kaluaan josta valui vielä keltaista vettä.
Sitten hän tunki elimensä takaisin pöksyihinsä josta ihan varmasti tippoja lirahti alushousuun aikamoinen määrä.
Nosti samalla housut ylös ja lähes juoksi takaisin tielle.
Minä jäin paikoilleen kuin paikkaan kasvanut puu.
Hän ei sittenkään ollut unelmoinut jonkun tulevan tirkistelemään kun hän pissaa.
Hänellä oli vain kusihätä josta hän haki helpotuksen pikaisesti ja minä raukka menin häiritsemään häntä irstailla mielikuvillani.
Taas kerran mielikuvitelmani teki kepposen ja tällä kertaa en kiittänyt kohtaloa!
Katson mielelläni ikkunasta ulos kuten tunnetaan.
Istun nimittäin rullatuolissa.
Ostin sellaisen kun halvalla sain.
Onhan sillä käyttöä, ainakin elämäni jossain vaiheessa.
Käytän sitä myös asuntoni ulkopuolella.
Tämä seuraava tapaus, josta ajoin kertoa, sattui istuessani tuolissani, joka on luonnollisesti akkukäyttöinen, kaupungilla kadun varressa liikennevaloissa.
Kolme teini- ikäistä poikaa seurasi minua jonkin aikaa.
Heillä kaikilla oli löysät isokokoiset lantiomalliset, kauhtuneet farkut jaloissaan ja t- paita ylävartaloa piilottamassa.
Rullatuolissani ei varsinaisesti näy että se on akkukäyttöinen.
Kaikilla oli rullalauta kainaloissaan, eli olivat skeittaajia.
Pöksytkin olivat sen malliset, että kalsarit näkyvät kaikilta.
Yksi heistä oli erityisen söpö.
He astuvat eteen ja yksi heistä tiedusteli että tarvitsenko ehkä apua?
En ollut uskoa korviani ja täysin tolaltani vastasin että pärjään kyllä, asun takanani olevassa talossa, mikä kyllä piti paikkansakin mutta samalla menetin jotain arvokasta.
Söpöjen nuorukaisten söpöä seuraa.
Kirosin tyhmyyttäni vielä illallakin, itsekseni, sillä kaipasin seuraa.
Poikien seuraa!
Söpöin heistä pelasi koko ajan taskubiljardia, ihan häpeämättömästi käsi hänen taskussaan kävi ylikierroksilla.
Ja minä, tyhmyri, olisin niin mielelläni pelannut hänen biljardipalloillaan...
Katsoin ikkunaan ja vilkaisin toisenkin kerran.
Auto kääntyi naapurin pihalle kovaa vauhtia, siis Amerikkalaiseen tyyliin.
Naapurin keski- ikäinen mies oli lähdössä liikkeelle omalla autollaan.
Pihaan äkäisesti ajaneen autosta astui ulos nuorempi mies pistooli kädessään.
Laukaisi naapurin autoa kohti kolmasti.
Säröjä tuulilasiin tuli mutta säilyi ehjänä.
Naapuriin ei osunut mutta mies kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen.
Aika hyvin naapurin miehestä joka aina valitti ettei hänelle tapahdu mitään.
Kuulusteluissa selvisi että nuorukainen erehtyi miehestä ja autosta.
Nuori mies tappoi siis väärän miehen.
Selityksenä oli se, ettei tunnista auton merkkiä.
Väri kuulemma sopii, valkoisen Fordin merkkinen auto sen piti olla.
Väri oli oikea mutta auto oli täysin väärän merkkinen.
Että sattuuhan sitä.
